maanantai 23. marraskuuta 2015

Astangajooga Ivalo ry:n syyskokous ja pikkujoulut.

Tervetuloa Astangajooga Ivalo ry:n syyskokoukseen ja pikkujouluihin sunnuntaina 29.11.2015 klo. 17.00 – 22.00. Tapaamme klo.17.00 Osuuspankin saunatilassa, jossa pidetään aluksi virallinen syyskokous (esityslista alla), minkä jälkeen jatketaan sitten epävirallisempaan osioon, eli pikkujouluihin.

Luvassa on saunomista, syvällisiä ja ei niin syvällisiä keskusteluja astangajoogan ihmeellisestä maailmasta ja tietysti napostelua siinä kaiken muun ohessa. Pikkujoulujen ruokapuoli toteutetaan tänä vuonna nyyttäri-periaatteella, eli saa tuoda mukanansa syötävää ja/tai juotavaa. Tämä on kuitenkin vapaaehtoista, eli tärkeintä on, että tuot itsesi. :)

Lämpimästi tervetuloa!

Astangajooga Ivalo ry:n syyskokous
Aika: sunnuntai 29.11.2015, kello 17.00 -
Paikka: Osuuspankin saunatila, Ivalo

ESITYSLISTA

1. Kokouksen avaaminen
2. Kokouksen järjestäytyminen
3. Laillisuus ja päätösvaltaisuus
4. Esityslistan hyväksyminen
5. Toimintasuunnitelman hyväksyminen
6. Talousarvion hyväksyminen
7. Hallituksen puheenjohtajan valinta
8. Hallituksen jäsenten valinta
9. Muut asiat
10. Hallituksen seuraava kokous
11. Kokouksen päättäminen
 
 
 

torstai 19. marraskuuta 2015

Kehon ja mielen rajallisuudesta, rajattomuudesta ja sitten vielä kärsivällisyydestä


Tämä on pienisuuri tarina Marichyasana D:stä. 5.12.2014 tutustuin ensimmäisen kerran Marichyasanoihin. Petri Räisänen pyöräytti kehoni uskomattomaan solmuun, josta lihakseni eivätkä liioin hermoratanikaan tuntuneet saavan tolkkua. Marichyasana A ja C menivät suhteellisen vaivattomasti kiinni, kunhan kädet ensin ohjattiin oikeille raiteilla, mutta B ja D tuntuivat ylivoimaisilta. Muutaman viikon harjoittelun jälkeen keho kuitenkin antoi myöten ja asanat alkoivat selkenemään. A, B ja C tuntuivat helpoilta mutta D! Maaliskuussa Hanne Sydänmaa tuli taas vetämään kurssia Ivaloon ja kysyin neuvoja kyseisen asanan edistämiseksi. Neuvo oli yksinkertainen ja tietyllä tapaa pakotti minut palaamaan taaksepäin tässä osassa harjoitustani (tai siltä se ainakin silloin tuntui). Kaikki lähtisi yläkropan kierrosta. Turha sitä on yrittää rykäistä käsiä yhteen, jos yläkroppa ei yksinkertaisesti taivu. Ihmisen keho on rajallinen. Eli takaisin alkuun. ”Nosta toinen jalka puolilootukseen syliin, nojaa taaksepäin, koukista toinen polvi ylös, vedä vatsalihaksilla itsesi lähemmäs polvea, käännä yläkroppaa ja suorista selkä. Siinä se! Älä edes yritä napata sitä vielä kiinni.”

Kärsimättömälle, ”kaikki minulle heti-sielulle” neuvo oli tuskainen. Niin paljon kuin asanoiden tekeminen ja jooga-filosofiaankin vaivihkaa tutustuminen oli siihen mennessä muuttanut asennettani fyysisen harjoituksen tekemiseen, ajatus näin hitaasta etenemisestä oli hankala. Mielen voima on kuitenkin uskomaton. Kun kerran päättää, sitä pystyy toistamaan useitakin kertoja viikossa varsinkin aluksi hieman turhalta tuntuvaa asanaan valmistelevaa liikettä. Kesän jälkeen siitä oli sitten tullut jo kiinteä osa harjoitustani ja viimeisten kuukausien aikana kierto oli alkanut silminnähden lisääntymään.

31.10.2015 eli vajaa vuosi siitä, kun ensimmäisen kerran kokeilin Marichyasanoita, osallistuin Frank Kappaksen kurssille Ivalossa. Minun THE asanan kohdalla Frank tiedusteli olenko mahdollisesti ottanut Marichyasana D:n kiinni jonkun avustuksella aikaisemmin. Katsoin ohjaajaa hieman hölmistyneenä, sillä kuten huomata saattoi, olin vasta hyvin alkuvaiheessa kyseisen asanan kohdalla. ”No nojaappa sitten eteenpäin, kurkota käsi sieltä ja ota kiinni tuolta selän takaa. Niin ja muista hengittää”. Frank nappasi oikeasta kädestä kiinni ja ohjasi sen vasempaan käteen. Volá! Kiinni!

Tunne oli aika mieletön. Ei kuitenkaan sen vuoksi, että sai yhden asanan kiinni, sillä lopulta se ei merkittävästi muuta omaa harjoitustani kokonaisuutena. Suurempi merkitys on sillä, että jaksoin kärsivällisesti hinkata sitä yhtä valmistelevaa liikettä. Tuon yhden asanan harjoittelu osoitti toisaalta sen, että jokaisella keholla on rajansa siinä tietyssä ajassa ja paikassa, mutta sen ei tarvitse olla pysyvä tila, vaan muutosta tapahtuu alati. Toisaalta mielen merkitys fyysisen harjoituksen tekemisessä korostui sekin viimeisen puolen vuoden aikana. Useammin kuin kerran jouduin tekemään uudestaan päätöksen säännöllisestä harjoittelusta ja siitä, että teen myös tuon pienen osan harjoitusta keskittyneesti. Viimeaikoina minusta onkin entistä enemmän alkanut tuntua siltä, että kun yhdistetään mielen harjoittaminen, kärsivällisyys ja jokseenin ärsyttävä kehon rajallisuus, se voi paljastaa ”vanhastakin” kehosta uusia yllättäviäkin puolia ja ominaisuuksia. Ehkä keho lopulta onkin rajattomien mahdollisuuksien koti, kunhan oppii ja päättää ensin hyödyntää niitä mahdollisuuksia.
 

 

tiistai 8. syyskuuta 2015

Syystiedote

Syksyn Astangajooga Ivalo ry:n viikkotunnit käynnistyvät jälleen! J

Astangajooga Ivalo ry:n syyskausi 14.9. – 13.12.2015 aloitetaan Aksana Kurolan intensiivikurssilla 11. - 13.9.2014. Intensiivi on erinomainen startti viikkotunneille, joten jos et vielä ole ilmoittautunut viikonloppuun, tee se nyt! Myös Ivalon alkeiskurssille tuleville suosittelemme lämpimästi intensiiviä!

Heti seuraavalla viikolla 38 pyörähtävät käyntiin myös Ivalon viikkotunnit. Tunnit järjestetään Ivalon yläasteen juhlasalissa ja Ivalon ala-asteen pikkusalissa seuraavasti:

    

Maanantai: Ohjattu (kansalaisopisto) kello 17.00-18.30, alkeet (kansalaisopisto) kello 18.30-20.00, yläaste.

Tiistai: Vapaa harjoitus kello 6.30-8.00, yläaste.

Torstai: Vapaa harjoitus kello 16.00-18.00, ala-asteen pikkusali.

Sunnuntai: Vapaa harjoitus kello 19.00-20.30, yläaste.

 

Inarissa viikkotunnit käynnistyvät jo viikolla 36 Inarin koulun salissa seuraavasti:

Maanantai: Vapaa harjoitus kello 20.00-21.30

Torstai: Ohjattu kello 19.30-21.00

 

Harjoitusmaksut ovat seuraavat syyslukukaudella 2015:

Kausimaksu alkeet tai ohjattu: 30 euroa

Vapaat harjoitukset ovat jäsenille ilmaisia. Jäsenmaksu vuonna 2015 on 20 €

 

Jäsenmaksu ja Inarin tunnit maksetaan Astangajooga Ivalo Ry:n tilille, ja tilinumero on FI67 5641 4220 0564 99. Ivalon tunnit kansalaisopiston maksuohjeiden mukaisesti.

 

Ilmoittautuminen Ivalon tunneille tapahtuu Inarin kansalaisopiston kautta. Inarin tunneille ja jäseneksi ilmoittautuminen tuttuun tapaan osoitteeseen astangaivalo@gmail.com tai tunnilla ohjaajalle.

 

Astangajooga Ivalo RY:n jäsenyys oikeuttaa alennukseen intensiivikursseista sekä alennukseen Astangajooga Lappi Ry:n (Rovaniemi) viikkotunneista ja kursseista vuonna 2015 - seuraa Astangajooga Lapin tarjontaa http://www.astangajoogalappi.net/ ja facebookissa. Lisäksi Tmi Anni Järveläinen antaa jäsenillemme fysioterapia- ja osteopatiahoidot jäsenetuna -2€/ hoitokerta 1.3. alkaen (lääkärin lähetteellä lisäksi suorakorvaus vähennys -11e). Jäseneksi voi liittyä lomakkeella, jonka voi tulostaa yhdistyksen kotisivuilta http://astangaivalo.blogspot.fi/ tai facebook -ryhmästämme.

 

Sihteerin toimesta ylläpidetään sähköpostiryhmää, jonka kautta tiedotetaan toiminnasta säännöllisin väliajoin. Mikäli haluat sähköpostiosoitteesi liitettävän/ poistettavan listalta, ole yhteydessä sihteeriin. Lisäksi toivoisimme, että kaikki ilmoittaisivat puhelinnumeronsa jäsenvastaavalle, jotta saadaan nopeasti tiedotettua mahdollisista äkillisistä muutoksista. Facebookista löytyy ryhmä ”Astangajooga Ivalo” johon jokainen halukas voi laittaa liittymispyynnön.

 

P.S. Laittakaa kalenteriin myös Frank Kappaksen (http://www.frankkappas.com/my-path/ ) ja Meri Tiitolan (http://www.frankkappas.com/work-together/ ) intensiivikurssi 30.10. - 1.11.2015. Frank ja Meri ovat pitkän linjan ammattilaisia ja ohjaavat yhdessä. Nyt on siis ainutlaatuinen mahdollisuus saada huippuohjausta ja tutustua Merin johdolla myös mantraukseen ja meditaatioon.

 

Om shanti!    

 

Tauno, Susu, Jatta, Erja ja Laura

torstai 27. elokuuta 2015


Aksana Kurolan
astangajoogan intensiivikurssi
Koppelossa 11. – 13.9.2015

 

Aksu tulee jälleen syyskuussa Ivaloon opastamaan meitä astangajoogan ja asana-harjoituksen saloihin. Astanga on dynaaminen jooga, jossa liikkeet ja hengitys muodostavat kokonaisuuden, joka puhdistaa sekä vahvistaa mieltä ja kehoa. Samalla keskittymiskyky ja elinvoima paranevat ja oman kehon tuntemus lisääntyy.

Tällä kertaa lauantain workshopissa lähdetään luontoon. Sään salliessa suuntaamme kulkumme kohti Saariselkää, jossa teemme harjoituksen ja lisäksi aikaa varataan myös keskustelulle ja kysymyksille (kulku omin/yhteiskyydein). Kurssin ajaksi meiltä voi lainata mattoja, sekä tiiliä ja vöitä, joilla asanoita voi helpottaa. Paikkoja on rajoitetusti n. 20 hlö. per ryhmä, ja ryhmät täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä.

 

 
Aikataulu:

 

pe 11.9.2015

mysore/mysore tutuksi 16.00-18.00

ohjattu 18.00 – 19.30

alkeet 19.30 – 21.00

 

la 12.9.2015

mysore 9.00 – 11.00

ohjattu 11.00 – 12.45

alkeet 13.00 – 14.30

 

workshop/ tekniikka 15.30 – 18.00

 

su 13.9.2015

mysore 7.00 – 9.00

ohjattu 9.00 – 10.45

alkeet 11.00 – 12.30

 

Paikka: Koppelon kylätalo

 

Hinta: 60 €/ 45 € Astangajooga Ivalo ry:n jäsenille


Lisätietoja ja ilmoittautuminen: 7.9.2015 mennessä Lauralle astangaivalo@gmail.com tai tekstiviestillä 0400 725 550.

 

keskiviikko 22. huhtikuuta 2015

Mysoresta ja ennakkoluuloista.


Kun tiistaina mysore-harjoituksen jälkeen istahdin autoon, olo oli kevyt ja hilpeä. Mieli oli kirkas ja motivoitunut, ja pää kertasi kaikkea uutta oppimaansa. Neljän päivän Hanne Sydänmaan astangajoogan intensiivikurssi oli takana ja minulla myös ensimmäiset mysoret.

Neljä päivää aikaisemmin tunnelma oli erilainen. Matkalla Törmäsen koululle, pyysin takapenkillä istuvaa Hannea olemaan hellä minua kohtaan, sillä edessä olisi ensimmäinen mysore-harjoitukseni. Jännittävää! Mysoressahan kävivät mielestäni vain sellaiset joogit, jotka tekevät ensimmäistä sarjaa jo pitkälle yli puolivälin, ja muistavat, osaavat ja ymmärtävät jokaisen asanan ja niiden merkityksen. Mysoressa kävivät juuri ne super-joogit, jotka omistautuvat lajille, ja jotka pönöttävät fressin näköisinä, hyvässä ryhdissä, ilman aamukahvia (!) ja maailmaa syleilevä hymy kasvoillaan jooga-matolla jo kello kuudelta aamulla.

 Koska tapanani usein on pyrkiä täydellisyyteen asiassa kuin asiassa, päätin jälleen yrittää.

Jaahas, alussa siis lausutaan alkumantrat kuten ohjatussakin harjoituksessa, mutta sen jälkeen jokainen alkaa omaan tahtiinsa kohottaa käsiään kohti aurinkoa ja siitä eteenpäin. Ennen harjoitusta Tauno sujautti ensimmäisen sarjan ohjemonisteen mattoni alle kaikenvaralta sillä tiesi, että jännitin. Kaksi ensimmäistä päivää väänsin harjoitusta täydellä teholla enkä jättänyt välistä ainuttakaan puolten vaihtojen välistä vinyasaa. Hanne korjasi muutamia asanoita, ja mikä parasta – antoi kaksi uutta asanaa. Loistavaa! Harjoitus edistyi siis hyvin konkreettisesti sekä uusien asanoiden että vanhojen asanoiden tekniikoiden korjaamisen kautta.

Mysore-harjoituksessa parasta on se, että voi pyytää ohjausta itseä askarruttaviin kysymyksiin, ja ohjaaja neuvoo juuri sinulle sopivan tavan edetä, ja koska muut tekevät samalla koko ajan omaa harjoitustaan, ei haittaa vaikka ohjaaja viipyy jonkun maton vieressä vähän kauemminkin. Ne joogit, joilla on kysymyksiä samaa asanaa koskien saattavat keskeyttää oman harjoituksensa hetkeksi, ja seurata miten toisia neuvotaan, mutta pääsääntöisesti kaikki keskittyvät omaan harjoitukseensa. Kukaan ei laske hengityksiä, joten tahti on vapaa. Näennäisestä itsenäisestä harjoittelemisesta huolimatta, ohjaaja kuitenkin seuraa koko ajan, mitä kukin tekee ja puuttuu harjoitukseen kun näkee sen tarpeelliseksi.

Lauantain ja sunnuntain harjoitukset menivät todella hyvin. Hiki tuli pintaan, mutta voima riitti silti harjoituksen loppuun viemiseen. Maanantai ja tiistai tulisivat kuitenkin olemaan haastavia klo. 5.20 herätyksen vuoksi. Maanantaina yritin edelleen kovasti yltää itseni luomaan ”joogi-ideaaliin”. Astelin reippaasti matolle kello seitsemän (vain tunnin suunniteltua myöhemmin) ja kädet taas kohti kattoa ja sitten maahan… Paitsi, että nyt kädet eivät yltäneet maan lähellekään. Olo oli kuin jyrän alle jäänyt eikä voimasta ollut tietoakaan. Päässä jyskytti ikävästi ja tasapaino huojui. Tälläistäko fiilistä näillä aikaisilla aamuharjoituksilla tavoiteltiin?

Iltapäivällä keskustelin pitkään Hannen kanssa joogasta, siitä millainen on ”oikea” joogi ja mihin kukakin omalla harjoituksellaan pyrkii. Seuraavana aamuna join kahvin tyhjään vatsaan ennen harjoitusta, hyppäsin matolle tukka pystyssä ja silmät puoliummessa. Ja vaikka vasta viidennen aurinkotervehdyksen jälkeen hymyilin ensimmäisen kerran, harjoitus sujui jouhevasti ja antoi energiaa. Se oli alusta loppuun asti juuri itseni näköinen kaikkine vahvuuksine ja heikkouksineen.

Tarina kertoo, että joogassa ei ole kyse vain asana-harjoituksen tekemisestä, vaan siihen liittyy myös se filosofinen puoli… Ashtau anga eli kahdeksan haaraa. Asana on sen yksi haara, ja se mitä olen tähän asti aktiivisesti ja jopa kurinalaisesti kohta puoli vuotta harjoittanut. Muiden ”haarojen” harjoittamisessa taidan olla vasta matkani alkutaipaleella, mutta ehkä juuri se fyysinen harjoitus vie meitä askeleen lähemmäs myös niitä muita ”haaroja”.

Mitä siis oivalsin:

1)      Jokaisen harjoitus on omanlainen, ja hyvä silloin kun se tuntuu hyvältä itselle. Ja vaikka välillä omaa rakasta super-joogia sivusta seuratessa tekisi mieleni yrittää olla jo samalla tasolla hänen kanssaan, on minun kuitenkin kuljettava oma jooga-polkuni.

2)      Jokainen harjoitus on erilainen, päivästä ja fiiliksestä riippuen, ja harjoitusta voi muokata myös juuri siihen päivään sopivaksi.

3)      Mysore-harjoituksessa saa henkilökohtaista ja harjoitusta syventävää ohjausta, ja mahdollisesti myös uusia asanoita, mikä taas motivoi jatkamaan ja haastamaan itseään uudella tavalla. Voin suositella sitä kaikille, jotka tekevät jo kotonakin omaa harjoitusta, vaikka olisivatkin vielä epävarmoja esim. asanoiden järjestyksestä.
Kiitos siis Hannelle hyvästä kurssista, ja kaikille teille, jotka mahdollistitte kurssin tulemalla
paikalle. :)
 
Aurinkoa päivään ja energisiä harjoituksia kaikille!
-Laura

tiistai 3. helmikuuta 2015

perjantai 23. tammikuuta 2015

Viikkotunnit starttaavat!

Keväällä 2015 viikkotunnit rullaavat seuraavasti:
 
 
Inarin koulun sali 25.1. - 26.4.2015
SU ohjattu 10.15 - 12

 Törmäsen koulun sali 26.1. - 27.4.2015...
MA ohjattu 17.30 - 18.45
MA alkeet 18.45 - 20
 
Ilmoittaudu astangaivalo@gmail.com tai tekstiviestillä 040-537 3737 tai paikan päällä ohjaajalle. Mainitse ilmoittautuessa ryhmä Inari, Ivalo alkeet tai Ivalo ohjattu. 35€ jäsen/50€ ei jäsen.

Jäsenmaksu 20€. Astangajooga Ivalo Ry FI67 5641 4220 0564 99.

Lisäksi jäsenille ilmainen yhteinen oma harjoitus Törmäsessä
MA vapaa harjoitus 16.15 -> (26.1 alkaen)
TO vapaa harjoitus 17 - 18.30 (29.1. alkaen).

Kaikki mukaan!

 

sunnuntai 11. tammikuuta 2015

Vuosi siitä, kun reisi repesi.

Vuosi 2014 oli aktiivinen.
Tammikuussa Aksanan intensiivi Ivalossa ja heti perään Javanainen Rollossa. Tai toisin päin. :) Ja minä nousin lentoon. Harjoitus tuntui hyvältä. Taivuin, jaksoin, oli voimaa ja innosta puhkuen pamautin takareiden upavistha konasanassa. Tämä vuosi opeteltaisiin siis malttia. Keväällä tutustuin varovasti Hathajoogan saloihin ja myöhemmin myös Hanne Sydänmaan ohjaukseen. Hannen tyylistä ohjata pidin jopa siinä määrin, että kutsuimme hänet Ivaloon opettamaan ja Hannehan tuli. Kurssi oli mahtava, ja keväällä näemme Ivalossa jälleen. Tällä hetkellä odottelemme Aksanan kurssia alkavaksi viikon päästä. Toivottavasti sitten pääsemme taas porukalla harjoitusrutiiniin kiinni ja Inarissakin alkaa porukka kulkemaan sunnuntain harjoituksissa.

Oma harjoitukseni viime vuonna on kulkenut vuoristoradan lailla puolelta toiselle. Pakon sanelemana jouduin keventämään harjoitustani keväällä todella paljon. Aurinkotervehdykset kiristivät takareittä ja prasarita padottanasana oli pitkään pelkkää kivun rajan hakemista nautinnollisen venytyksen sijaan. Ohjeet ja tuntemukset olivat kuitenkin selvät. Teen harjoitukseni kivun sallimissa rajoissa siten, ettei mihinkään satu. Ai että, kun olisi mieli tehnyt venyttää kipeää lihasta, mutta kun ei. Välillä toki innostuin liikaa, ja seuraavana päivänä autossa istuminen olikin sitten tuskaa. Välillä taas astangaharjoitus jäi sivummalle ja keho halusi vain pitkiä hitaita rauhallisia venytyksiä. Tein yin-asánoita monia iltoja peräkkäin ja aamuharjoituskin kutistui olemattomiin. Koko kesän ja syksyn jotain paikkaa kolotti. Ranteissa on vanhoja lumilautailuvammoja, yliliikkuvia kyynärpäitä pitää varoa koko ajan, nilkat pamahteli vuorotellen jalkapallossa ja maastojuostessa. Kärsivällisyyttä, kärsivällisyyttä, kärsivällisyyttä...

Syksyllä aloiteltiin taas varovasti Aksanan ohjauksessa ja jotenkin mystisesti olin liikkunut harjoituksessa eteenpäin. Käytännössä pelkillä aurinkotervehdyksillä... Harjoitus alkoi yhtäkkiä tuntua taas palaavan raiteilleen ja miellyttävä rutiini löytyi syksyn aikana. Syksyn aikana löytyi myös joogini, jonka kanssa teemme harjoitusta nykyään samassa tilassa matot vierekkäin. <3 Loppuvuosi alkoi olla jo "normaalin" harjoittelun aikaa. Nilkka alkaa tuntua paremmalta, ranteen tulehdus ei vaivaa, kyynärpäät kestää ja pääkin kestää ja haluaa harjoitella. Kaamoksen raskaat pataruoat eivät enään maistu ja aurinkoa odotan joka päivä enemmän ja enemmän kun tähyän keskipäivän aikaan eteläiselle taivaalle. Rutiininomaiseen harjoitukseen löytyi jostain rauha, joka oli pitkään kateissa. Muistan muutaman kerran syksyltä, jolloin minun oli pakko keskeyttää asanaharjoitus ja aloittaa ihan vain puhdas meditaatio. Mieli vain ei pysynyt aloillaan. Joskus vain ei voi jatkaa harjoitusta... Aksanan ja Hannen kurssit syksyllä menivät lempeästi eteenpäin. Niinkuin nyt Hannen piiskatessa voi asanoita lempeästi tehdä. ;)

Tänään tein pitkästä aikaa harjoituksen todella nopeasti. Hikitreeninä. Monta päivää olin jo siirtänyt täyttä harjoitusta eteenpäin. Aamutreenit toki on tehty, mutta koko sarjaani en pitkään aikaan. Nyt tein. Tein samalla intensiteetillä kuin aloittaessani. Viime vuonna harjoitusta johti rauhallisuus ja kärsivällisyys. Tein hitaasti. Jopa korostetun hitaasti. Petrin kurssilla joulukuussa palasin pikkuhiljaa hieman nopeampaan tahtiin, vaikka olinkin oppinut nauttimaan rauhallisesta meditatiivisesta asanaharjoituksesta. Pitkään aikaan en kuitenkaan ollut tehnyt näin nopeasti. Ja voi taivas, että oli mukavaa! Joskus vain on vietävä kehoaan eteenpäin. Tein innoissani koko ykkössarjan ja harjoitus oli todella vakaa. Jopa yllättävän vakaa ollakseen todella nopeatempoinen. Utthita hasta padangusthasana ja bakasana pysyivät hyvin, ja voimaa riitti välivinyasoihin. Jopa reidenreväyttäjä-asana tuntui ensimmäistä kertaa pitkään aikaan todella mahtavalta! Tuntuu oudolta. Miten voi olla, että näin yksinkertainen harjoitus voi olla niin erilainen riippuen päivästä ja fiiliksestä. Loistavaa!

Olen tyytyväinen. Astangajooga on osa arkeani. Touhuamme Inarissa ja Ivalossa pienellä porukalla pienen yhteisön yhteisen hyvän eteen. Ja tottakai tästä saa myös itselleen. On mahtavaa jakaa hyvää oloa ja iloa ympärilleen. Kun katson eteenpäin, huomaan odottavani tulevaa vuotta. Kakkossarjaan kurkistettiin jo varovasti ja ehkäpä tähän vuoteen mahtuu myös retriitti jossain päin maailmaa. Ehkäpä pääsen kouluttautumaan lisää ja ehkäpä saamme uusia ja tuttuja opettajia luoksemme enemmänkin. Ehkäpä saan tämän pienen pään sisällekin pienen palan rauhaa. Arjen myötä.

T

P.S. Tänään tehtiin semmoset kasvissetit, että Munikin olisi syönyt hymyssä suin. ;)